<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Meidät noudettiin bungalowkylästämme puolikymmenen kieppeillä. Autossa oli kaksi hollantilaista nuorta tyttöä (Utrechtistä), joiden kanssa juttelimme. Laivamme lähti kymmeneltä Koh Changin etelärannan satamasta Ban Bang Baosta. Laivassa parisen kymmentä matkailijaa sekä henkilökuntaa (mm. snorklausvalvojia jotka avustivat uimataidottomia/huonompia uimareita vedessä).

 

Neljän saaren laiva- ja snorklausretkemme suuntautui  saarille Koh Lang, Koh Thong Lang, Koh Yak Yai ja Koh Yak Lek.

 

Kahdessa ensimmäisessä pysähdyspaikassa oli paljon kaloja ja upeita eläviä koralleja.

 

Toisella  snorklauskerralla Anne repi jalkansa koralleihin! Jatkossa tämä tarkoitti sitä, että jokaisen meressä käynnin jälkeen viikon verran Annen piti huuhtoa jalat juomavedellä ja puristaa mätä varpaista ulos.

 

Seuraavassa paikassa oli mahdollisuus rentoutua rannalla lounaan jälkeen, mutta se ei meitä kiinnostanut vaan uimme laivan lähettyvillä. Myös täällä oli paljon trooppisia kaloja ja merenpohja oli täynnä merisiilejä. - Viimeisessä paikassa vesi oli sameaa eikä siellä näyttänyt olevan juuri mitään.  

 

Annen vuokrasnorklausvälineet olivat kunnossa. – Jyrki sai huonon maskin, se vuosi kuin seula ja siten Jyrkin ensimmäinen snorklaus epäonnistui suurelta osin. - Jyrki haki uuden maskin ja se oli erinomainen. - Upeita kaloja ja koralleja!

 

Lounaaksi saimme mereneläviä, kasvisruokaa,munakasta, tuoreita hedelmiä (banaania, vesimelonia ja ananasta), juotavaa (vettä, muu oli maksullista). – Välipalaksi puolestaan kanavartaita ja hedelmiä.

 

Ripuloimme kilpaa laivassa; onneksi hätä yllätti aina laivassa eikä meressä!

 

”Niin upeaa vedenalaista elämää. Snorklausta jatkossakin!” – Kauniita merimaisemia. Mukava porukka – kaikenikäisiä. Nuorin oli korkeintaan kaksivuotias.

 

Paluumatkalla apinoita ruokkimaan. ”Lopuksi näimme apinoita, joita varta pysähdyimme erään pienen saareen edustalle. Kaksi laivan työntekijää heitti laivasta ananaksenpalasia vähän matkan päässä oleville apinoille. Apinoilla tiukka hierarkia. Niinpä laumanjohtaja sai eniten, otti ja ryösti muilta. Pian sillä oli syli täynnä ananaksen palasia. Muut, paitsi yksi joka oli kaukana muista kallion reunalla, ottivat minkä saivat.”

 

Satamassa olimme iltaviiden kieppeillä. - Bungaan peseytymään.

 

Sitten syömään jonnekin, jossa emme ole vielä olleet. Päätimme mennä Tree Houseen, jonka terassiravintola  sijaitsee mukavalla paikalla aivan meren rannalla ja osa meren päällä – nousuveden aikaan. Siellä on hyvin tunnelmallista ja siellä soi meille mieluisaa musiikkia. Mielestämme Lonely Beachin viehättävin ravintola.