09.03.-13.03.2008 Koh Chang,  pääasiassa Lonely Beachilla – käväisimme parilla muullakin rannalla

 

Mukavaa rentoa elämää. Hyvää ruokaa ja juotavaa. Pääasiassa oleskelimme ”omalla alueellamme” Lonely Beachilla, kylässä ja rannalla. Kävelimme kapeaa päätietä pitkin lähialueille,  lähirannoille; menimme lavataksilla kauemmaksi pohjoiseenpäin. Emme ajaneet mopoilla. – Halusimme vielä kerran mennä snorklausretkelle, emme tosin kokopäiväretkelle, koska se suuntautuu samoille saarille joissa jo olimme olleet. Meille olisi riittänyt puolipäiväsnorklaus, mutta sellaisia ei järjestetä. Syyksi eräs taho ilmoitti sen, että ne maksaisivat lähes yhtä paljon kuin kokopäiväsnorklaus, se vaatisi lähes yhtä paljon työtä ja valmistautumista kuin kokopäiväinen,  sillä vene/laiva tarvitsee kuitenkin saman määrän henkilökuntaa kuin kokopäiväretkelle, ruokaa ja snorklausvälineitä. Ja vene/laiva olisi poissa kokopäiväretkeläisiltä (jotka maksavat enemmän kuin puolipäiväläiset).

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kävimme parilla muullakin rannalla: 10.03.Bai Lan –rannalla sekä 11.03. mm. Klong Prao -rannalla sekä White Beach –rannalla. – Nämä muut paikat ja rannat eivät vetäneet vertoja Lonely Beachille. Lonely Beach ei ole (onneksi) vielä niin meluisa ja baaritettu kuin monet muut alueet – tosin Lonelylläkin rakennetaan jatkuvasti ja muutaman vuoden sisällä sekin on sitten hälyisempi ja vilkkaampi.

 

Emme ole vieläkään ehtineet tai päässeet Changin viidakkoon ja viidakkoretkelle. Silloin kun ajattelimme mennä viidakkoretkelle, tulikin sadesäät tai viidakon yllä oli syvänsinisenmustat pilvet enteillen sadetta. – No, jääpähän sitten seuraavaa Koh Changin –matkalle uuttakin tekemistä. - Taitaa Ayuthayan -matka jäädä väliin. Mietimme toki edelleen mennäkö vai ei? 

 

Tiistaina 11.03. olimme tapasimme tutun hollantilaisen nuorenparin, sen joka oli samalla Mekong-suistoretkellä helmikuussa. - Olimme ottaneet lavataksin ja päättäneet ajaa päätietä pohjoiseen katsomaan paikkoja ja rantaa Hat Kai Mookiin. Lavataksissa oli kaksi suomalaista nuortanaista, joiden kanssa rupattelimme. He jäivät pois Klang Praossa ja jatkoimme matkaa. – Lavataksi pysähtyi jossakin – kappas vain, kuski olikin unohtanut jättää meidät pois Hat Kai Mookissa! – Ei pahoitellut, ei mitään! – Olimme väärällä rannalla, ja varsin kaukana siitä missä meidän olisi pitänyt olla! - Ei auttanut muu kuin kävellä ja katsella paikkoja. Emme halunneet mennä lavataksilla. Ehkäpä täällä on jotakin mukavaa nähtävää. Kuuma.  – Kävelimme pääkatua pitkin kohti etelää ja hikoilimme.

 

- Ja sitten yhtäkkiä: ”Hi! Are you the Finns met?” kuului ohiajaneesta autosta. Auto pysähtyi toiselle puolelle tietä. Kuka ihmeessä siellä on? Joku, joka tietää meidät! Aivot raksuttivat…No mutta. Nehän ovat ne kaksi mukavaa hollantilaista, jotka olivat samalla Mekong-risteilyllä Vietnamissa! Upeaa nähdä taas! – Mutta ikävä uutinen: hollantilaistytön jalka paketissa ja loukkaantunut varsin pahasti, mopo-onnettomuus, nuorimies oli selviytynyt muutamalla naarmulla. He olivat lähdössä takaisin Hollantiin ja olivat nyt hakemassa vaatturilta teettämiään vaatteita. – Olipa kiva nähdä heidät! Ja autolla eteenpäin, saimme muutaman kilometrin olla heidän kyydissään. Hyvästelimme ja toivotimme hyvää kotimatkaa!

 

13.03. hankimme bussiliput Bangkokiin: V.I.P.-bussi lähtee 14.03. klo 11.30 Bangkokiin Khao Sanille; liput maksoivat 2 x 270 bhatia. – Huomenna menemme ensin aamulla lavataksilla Lonely Beachilta Koh Changin pohjoisrannalle, Central Pier –satamaan, josta edelleen lautalla mantereelle ja sitten bussilla Bangkokiin.