19.02.2008 Angkorin arkeologisella temppelialueella sekä Siam Reap

Aamulla heräsimme aikaisin ja lähdimme klo 08.00 kohti Angkorin arkeologista aluetta, jolla sijaitsee koko joukko maailman yhteistä kulttuuriperintöä: useiden temppeleiden raunioita, osa temppeleissä tai niiden osista säilynyt hämmästyttävän hyvin, kestänyt sekä luonnon että ennen kaikkea kaiken tuhoamaan pyrkivän ihmisen aiheuttamaa hävitystä.

 

Olimme itse miettineet sopivan reitin, joka sisälsi kuusi temppeliä ja joka eteni loogisesti ja päättyy auringonlaskun ihailuun Phnom Bakkheng -temppelin korkeuksista. - Monet viettävät temppelialueilla useita päiviä. Me halusimme nähdä vain ne keskeisimmät ja tärkeimmät temppelit ja meidän onneksi niistä moni sijaitsee vain n. 6-8 km päässä kaupungistamme. - Yksityiskohtainen syventyminen temppeleihin veisi viikkoja, kuukausia. Meille riittää päivän retki tällä kertaa. Kenties joskus vielä uudestaan.

 

Meillä oli kuskina 22-vuotias Lam, joka haaveili yliopisto-opinnoista, mutta hänellä ei ollut siihen rahaa (400 USD/vuosi). Nyt hän säästää ja kuljettaa turisteja temppelialueille ja toimii tarvittaessa oppaanakin.

 

Tuktuk-kuskimme neuvoi vaihtamaan kahden temppelin käyntijärjestystä keskenään, jotta  temppeli- ja ajosuunnittelemamme ja reittimme olisi looginen ja voitaisiin välttää turhaa ajoa paikasta toiseen. Ja hyvin toimiva se olikin; onhan hän kuljettanut monia matkailijoita edes takaisin tällä laajalla alueella ja osaa siten neuvoa mikä temppeli missäkin järjestyksessä.

 

Temppelireittimme: 1) Angkor Wat, 2) Ta Prom, 3) Bayong, 4) Angkor Thom, 5) Prah Khan ja 6) Phnom Bakkheng.

 

Kesto aamukahdeksasta iltaseitsemään.

 

Onneksi täällä Siam Reapin lähellä on säilynyt upeita ihmiskunnan aarteita, temppeleitä ja temppelialueita - ihmisen tuhovimmasta sekä luonnon olosuhteista huolimatta. - Pitää ihailla sitä osaamista, taitoa ja päättäväisyyttä, jolla nämä temppelialueet infrastruktuureineen, kylineen ja kaupunkeineen jne. on suunniteltu ja rakennettu. - Mutta surra ihmisiä jotka menettivät rakennustöissä henkensä orjina, pakkotyövoimana jne. , myös sitä tuhovimmaa, jolla ihminen on toisaalta pyrkinyt tuhoamaan nämä samaiset aarteet sodissa, aarteenryöstäjinä jne. - Samanlaisia ihmiskunnan aarteita on mm. Ayutthayassa Bangkokin lähellä.

 

Saavuttuamme perille meidät valokuvattiin lippuja ostaessamme ja kuvat tulivat lippuun, jota piti monessa paikkaa näyttää. Päivälippu maksoi 20 USD.

Päivän aikana vierailimme siis kuudessa eri kohteessa, jotka olimme itse valinneet.

 

Ensimmäiseksi tietenkin Angkor Watissa. Se oli suuri ja vaikuttava, mutta ei mielestämme kuitenkaan kaunein. Mahtava. - Toiseksi Ta Promissa, joka on "se viidakkotemppelialue". Luonto vallannut temppelialueen: puut, puiden juuret ja kasvisto tunkeutuneet ja peittäneet rakennuksia, romahduttanut niitä... Kaunista. 

 

Kolmas paikka oli meidän mielestä paras - Bayon. Siellä on paljon hyvin säilyneitä
ihmiskasvoveistoksia (niillä on kyllä varmaan joku oma nimikin) ja apsarareliefejä.

 

Näiden kohteiden jälkeen alkoi jo "temppeliväsymys" vaivaamaan. Vielä katsastimme kuitenkin Angkor Tomin alueen ennen kaivattua levähdys- ja lounastaukoa. Se oli suuri alue, mutta ei mielestämme mitenkään erityinen. Ulkomuuri oli ihan ok norsukaiverruksineen.

Lounaan aikana Annen vatsassa alkoi kiertää pahaenteisesti. Pian "tukilla" lähimpään vessaan, mikä ONNEKSI ei ollut kaukana. Helpotti ja jatkoimme matkaa.

Preah Khan oli ihan mielenkiintoinen. Siellä taas vatsa ilmoitti olemassaolostaan eikä vessaa mailla eikä halmeilla...

 

Vielä oli yksi paikka ohjelmassamme - Phom Bakkheng. Sinne piti kiivetä pitkä matka ylös mäkeä. Itse temppeli oli melko vaatimaton, mutta näköalat kaupunkiin ja järvelle auringon laskiessa olivat kyllä vaivan arvoiset. Ja sen tiesivät monet muutkin - siellä oli väkeä tungokseen asti.

Palasimme hotellille klo 18.50. Päivä oli ollut rankka, hikinen ja pölyinen. Suihku oli enemmän kuin ihanaa!

Kun lähdimme illalliselle, meille sanottiin, että voimme pitää avaimen. Henkilökunta juhlimaan illalla. Palatessamme hotelli oli pimeä eikä ketään näkynyt. Aloittelivat kyllä jonkinlaista juhlimista jo silloin, kun lähdimme illalliselle - olivat varmaankin lähteneet jatkamaan muualle.

 

Mukava mutta raskas päivä!