15.2.2008 Phnom Penh

Aamiaisen jälkeen siis huoneen vaihto. Se ei vieläkään ole mieluinen, mutta kyllä siinä taas yksi yö menee.

Kadulla kulkiessamme näimme erään temppelin pihalla olevan jonkin tapahtuman ja menimme katsomaan. Siellä oli hautajaiset. Seurasimme pienen hetken ja jatkoimme matkaa. Ulkona näimme hautajaisauton, joka oli värikäs ja kauniisti koristeltu. Ihan kuin jostakin Nepalista mainoskuvissa olevat bussit...

Vierailimme jossakin temppelissä. Siellä saimme jonkin vesirituaalin (luullaksemme vahtimestarilta). Kirosikohan hän meidät alimpaan helvettiin... Olisimme jättäneet pienen lahjoituksen sitä varten olevaan lippaaseen, mutta tämä mies pyysi meitä panemaan sen Buddha-patsaan syliin. - Josta se sitten sujuvasti siirtyi miehen
paidantaskuun, kun hän luuli, ettemme huomanneet...

Vierailimme myös Tuol Sleng -museossa. Kyllä - se on juuri se museo, missä kerrotaan Pol Potin aikaisista hirveyksistä ja missä on niitä kuuluisia pääkalloja. Järkyttävä kokemus ja kamala paikka. - Paikka on autenttinen. Sen jälkeen oli ihana istahtaa vastapäisen majatalon (ei "meidän") rauhoittavaan "viidakkopuutarhaan" juomalle. Aivan ihana paikka (Botthi Tree)!

Matkalla majapaikkaamme kuljimme pitkin valaisemattomia pikkukujia ja näimme monenlaista asumusta. Ei mitenkään houkuttele pidempiaikaiseen oleskeluun tässä kaupungissa (joka on ruma ja saasteinen. Toki jotakin kaunistakin on!).

Illastimme pienessä, edullisessa Mama-ravintolassa (seuraavan majapaikkamme melkein naapurissa). Ennen nukkumaanmenoa vielä läheisessä kuppilassa "omalla"
kadulla iltaolusella.

Täällä Kambodzassa ihmiset ovat todella ystävällisiä ja hymyileviä! Se tuntuu mukavalta Vietnamin jälkeen. Ruoka on taivaallista! (Khmerit ovat saaneet vaikutteita Thaimaasta, vai onko se toisinpäin? Onhan iso osa Thaimaata ollut aikoinaan
khmerien valtakuntaa...)

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />